Kuluttajariitalautakunta ottaa yleensä lähtökohdaksi sen, että kuluttaja on kauppiasta heikomassa asemassa, eikä pysty samalla tavalla arvioimaan valintojensa seurauksia. Kauppias ei saisi tällöin liiaksi käyttää hyväkseen kuluttajan tekemiä huonoja valintoja. Mielestäni tämä on hyvä lähtökohta, erityisesti maassa, jossa väestö alkaa olla enenevissä määrin seniiliä. Onhan tämä holhousta, mutta holhous kuuluu hyvinvointivaltioon.

Tässä on juuri kaksi näkökulmaa. Toisaalta ostat palvelua markkinoilta, jolloin ideaalitilanteessa hinta määräytyisi kysynnän mukaan. Toisaalta sitten kyse on mielestäni perustarpeesta, jolloin valtion tulee taata sen saatavuus. Vähän niinkuin terveydenhuolto.

Nämä lienee perustavanlaatuisia kysymyksiä, joissa vaikuttaa ihmisen oma näkemys yksilönvapaus-valtion vastuu akselilla.

Minusta ei ole valtion tehtävä korjata ihmisten tekemiä huonoja taloudellisia päätöksiä. On oma vika, jos tuollaisen esim 30 sentin sopimuksen on mennyt hyväksymään.

Tässä tapauksessa valtiolla on lakisääteinen velvollisuus puuttua siihen. Moneen muuhun ne ei puutu.

Pörssisähkö on siitä huolimatta oletusarvoisesti halvempaa kuin sopimuksella.

Se vois hyvinkin olla, sähköyhtiöiden markkinoinnissa on vaan ollu keskimääräisiä hintoja, niitä minkä aikaansaamiseen pitäis kuluttaa sähköä tasaisesti vuorokaudessa, mut eihän ihmiset elä silleen. Pörssisähkössä pitää muistaa kattoa niitä hintoja jotka on aikoina kun itse kuluttaa sähköä.