Suomalaisilla on ollut helmikuusta asti mahdollisuus valittaa nettijättien toiminnasta kotimaiselle viranomaiselle, Traficomille. EU:n digipalveluasetuksen (DSA) ansiosta se voi puuttua esimerkiksi Googlen, Metan tai X:n toimintaan.

Ilmoittaminen myös vaikuttaa, sanoo projektipäällikkö Jarmo Riikonen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin datatalousverkostosta.

– Suurten digijättien osalta asetusta valvoo EU-komissio, ja sillä on käytettävissä järeitä toimenpiteitä palveluasetusta rikkovia toimijoita kohtaan. Puhutaan esimerkiksi todella isoista sakoista.

Muita toimijoita valvoo kansallinen viranomainen, Suomessa pääosin Traficom. Myös niillä on keinoja puuttua asetuksen rikkomiseen.

"Nettijätti" tässä yhteydessä tarkoittaa palvelua joka löytyy EU:n määrittelemältä listalta. Siellä on palveluita, joita voisi odottaakin näkevänsä, Google (hakukone, appikauppa, kauppakauppa, kartat ja Youtube mainittu erikseen), Amazon Europe, Apple App Store, Facebook (myös Instagram), LinkedIn, TikTok, X ja Wikipedia. Mut siellä on kans jonkin verran yllättäviä palveluita, kuten AliExpress, Booking.com, Shein, Temu ja Zalando.

Sit aivan yllätäen, tai ehkä olis pitäny arvata, siellä on kans Bing (Google Search, mut huonompi), Pornhub, XNXX ja Stripchat, josta kuulen nyt ensimmäistä kertaa, kiitos EU.

"Nettijättien" ja pienempien palveluiden pitää antaa käyttäjilleen oikeuksia, jotka on listattu tässä. Huomionarvoisia nostoja voi olla; oikeus saada tietoa sisällön poistamisesta tai palvelun käytön rajoittamisesta, oikeus valittaa jos palvelussa on pimeitä käytäntöjä (dark patterns), tai jos yhteiskunnallisen tai poliittisen mainonnan tunnistettavuudessa ja avoimuudessa on puutteita.

Tästä erillinen on Digital Markets Act (DMA), joka määrittelee miten verkkokauppojen pitäsi toimia, sen yhteydessä on erikseen määritelty portinvartijat. Näillä ja pienemmillä palveluilla on velvollisuuksia pitää digitaalinen kauppa reiluna. Näille isoille DSA- ja DMA-listatuille on lisäksi whistleblower-mahdollisuudet, jos sattuu työskentelemään sellaisessa ja joku ongelma ei korjaannu sisäisesti.

Linkeistä voi löytyä seliteettä lyhenteet VLOP ja VLOSE, jotka on Very Large Online Platform ja Very Large Online Search Engine.

Traficom käyttää noista nimitystä verkkoalusta, mä kutsun niitä palveluiksi, koska aika monella on reaalimaailman komponentti, eli palvelu ei rajoitu vain verkkoon. Verkko olis se tekninen härveli, joka mahdollistaa noiden maailmanlaajuisen toimimisen.

Kun EU:n jäsenmaat on jäänyt digipalveluiden kehittämisen junasta, moni meidän käyttämä isompi palvelu on Yhdysvalloista. Ne, tietenkin, tekee palveluidensa säännöt omien kansallisten piirteidensä mukaisesti ja ne säännöt voi näyttää täältä kaukaa katsottuna käsittämättömiltä. Se liitettynä siihen että jotkut palveluita pyörittävät yritykset on valtavia, voi johtaa siihen että omituisen minimaan yksittäisen käyttäjän huolelle ei löydy kuulevaa korvaa. Käytäntö kertoo meille löytyykö sitä korvaa tulevaisuudessakaan, artikkeliin linkattu esimerkki vois antaa ymmärtää et ei löydy.

Kun Instagram esti maksetun mainoksen, Uhanassa alettiin ymmärtää, mistä on kyse.

– Tajusimme, että Instagram koki printtipaitojen tekstit ongelmallisiksi ja esti kuvat automaattisesti.

Uhana sai lopulta mainoksensa näkymään Instagramissa ottamalla yhteyttä Metaan.

Koska muuta näkyvyyttä edelleen rajoitettiin, yhtiö julkaisi somessa itse sensuroimiaan kuvia uuden malliston paidoista.

[sensuroimattomissa] Paidoissa luki diversity eli monimuotoisuus ja human rights eli ihmisoikeudet.

Internetin balkanisoinniksi kuvataan menossa olevaa muutosta, jossa maailmanlaajuisen verkon sijaan meille on tullut pirstaloitunut verkko. Yhtenä osana sitä Kiina ja Venäjä on estäneet länsimaisten palveluiden käyttöä. Pirstaloitumista pidetään huonona kehityksenä, mut rinnakkaiset paikalliset palvelut näyttää onnistuneen, kuten lokalisoidut hakukoneet tai Amazon Europe. Joten, voisko meillä olla olemassaolevien palveluiden lisäksi vaikka Youtube Europe tai Instagram EU?

Avaruustilannekeskus toimii hajautettuna: siviilijohtokeskus perustetaan Ilmatieteen laitokselle yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa, ja sotilasjohtokeskus perustetaan Puolustusvoimien yhteyteen.

Avaruustilannekeskus valvoo ja ennustaa avaruusympäristön aiheuttamia vaara- ja häiriötilanteita, jotta näihin voidaan ennakolta varautua ja reagoida yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi.

Yhteiskunnan arkiset toiminnot, kuten tietoliikenne, kaukokartoitus ja paikantaminen, sään ja ympäristön seuranta, lentoliikenne sekä turvallisuuden kannalta tärkeä lähialueiden havainnointi tarvitsevat satelliittijärjestelmiin nojaavia palveluita. Näiden palveluiden häiriötöntä toimintaa uhkaavat erilaiset lähiavaruuden ilmiöt, kuten avaruussään häiriöt sekä satelliittien ja avaruusromun törmäykset. Lisäksi Maahan putoava avaruusromu ja Maan lähelle tulevat asteroidit voivat aiheuttaa maan päällä vaaratilanteita, joita avaruustilannekeskus ennakoi ja joista se tiedottaa.

“Tällä hetkellä mikään viranomainen Suomessa ei vielä koordinoidusti havainnoi ja seuraa avaruuden ja avaruustoiminnan häiriö- ja vaaratilanteita. Kun kansallinen avaruustilannekeskus on toiminnassa, se tuottaa ja jakaa kohdennettua avaruustilannetietoa Puolustusvoimille, muille viranomaisille, huoltovarmuuden kannalta kriittisille yrityksille, yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja kansalaisille”, kertoo tutkimusyksikön päällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta.

Keskuksen perustamistoimet aloitetaan vuoden 2024 joulukuussa. Se saavuttaa täyden toimintavalmiuden vuonna 2028.

Meidän oma Space Force. Isossa maailmassa on jo jonkin aikaa ollut maa-, ilma- ja merivoimien lisäksi avaruusvoimat ja informaatiovoimat. Ne tunnistetaan nykyään viideksi sotatoiminnan ulottuvuudeksi, meillä tulee siis olemaan ainakin neljä niistä. Avaruustoiminta tuli laajemmin ajankohtaiseksi, kun ensin isot maat sai nostettua sinne resurssejaan ja sitten kun ne oppi ampumaan, tai muuten tiputtamaan, vastustajan resursseja alas avaruudesta.

Siviilipuolellakin on erilaisia sovelluksia, jotka on riippuvaisia avaruudessa olevien toimintojen jatkuvuudesta. Suomellakin on jo omia satelliitteja, kaupallinen ICEYE lennättää ilmeisesti reilua tusinaa satelliittia. Ne on synteettisen apertuurin tutkasatelliitteja, joilla voi selvittää jään määrää meressä, mutta myös vihollisen sijaintia sotatantereella.

Olkiluoto 3 oli normaalisti tuotannossa, kun reaktorin yksi säätösauva putosi yllättäen reaktoriin.

Laitoksen teho aleni tapahtuman takia automaattisesti noin 1 220 megawattiin. Häiriön syyn selvittämiseksi ja vian korjaamiseksi laitoksen sähköntuotantoa on alennettu noin 750 megawattiin.

TVO kertoo:

Olkiluoto 3 -laitosyksikkö oli normaalisti tuotannossa, kun reaktorin turva-automaatio ajoi odottamatta yhden säätösauvan reaktoriin. Laitoksen tuotantoteho aleni tapahtuman seurauksena automaattisesti noin 1220 MW:iin. Häiriön syyn selvittämiseksi ja vian korjaamiseksi laitoksen sähköntuotantoa on alennettu häiriöohjeen mukaisesti noin 750 MW:iin.

HS:n ja Ylen välittämä ilmeisesti STT:n uutinen kertoo että sauva "putosi" reaktoriin, mut TVO kertoo että automaatio ajoi sauvan reaktoriin. En tiiä kumpi on tarkempi kuvaus tapahtumeesta, mut noissa on aika ero. Yksi voisi tarkoittaa sitä että säätösauva vaikka irtosi ja tippui ja toinen voisi tarkoittaa sitä että turva-automaatio tulkitsi jonkin saamansa lukeman sauvan laskemisen arvoiseksi. Sauvoja on 89 kpl, sauvoilla säädetään reaktion tehoa.

TVO:n OL3-tuotantolukeman mukaan ne on ajamassa sitä oleellisesti pienemmällä teholla kuin 750MW, nyt se on ~340MW ja vartti sitten ~430MW.

e. Fingridin graafin mukaan, ydinvoimaloiden teho tippui nopeasti tänään klo 11.51, jonka jälkeen se oli vakaa klo 12.39 asti. Tiputus oli n. 300MW. Klo 12.39 ydinvoimaloiden yhteisteho tippui toisen kerran n. 900 MW, tiputus oli ensimmäistä hitaampi. Tuotanto on ollut vakaa n. klo 13.42 lähtien, noin 1200MW pienempänä kuin ennen klo 11.51 ongelmaa.

e2. HS korjasi artikkelinsa TVO:n tiedotteen mukaiseksi, eli automaatio ajoi sauvan reaktoriin. Ylen artikkelissa lukee vielä että sauva putosi, vaikka Yle oli korjannut uuden alemman tuotantotehon siihen. Vois olettaa et aiempi kuvaus tuli STT:ltä, mistäköhän ne on sen saanu. Ehkä ensimmäinen tieto oli englanniksi ja ne tulkitsi sanan drop putoamiseksi, vaikka sen voi tarkoittaa myös laskemista. Nordpoolin ilmoituksissa lukee vain "Technical problem on reactor side".

e3. TVO päivitti tiedotettaan:

Olkiluoto 3 oli normaalisti tuotannossa, kun reaktorin yksi säätösauvoista putosi odottamatta reaktoriin. Putoaminen johtui säätösauvan ajokoneiston vikaantumisesta. Normaalisti ajokoneisto pitää säätösauvat ulkona reaktorista ja turva-automaatio pudottaa häiriötilanteessa säätösauvat reaktoriin.

Eli sauva tosiaan putosi reaktoriin, sitä sieltä poispitävä ajokoneisto oli vikaantunut.

Nordean palveluissa on häiriöitä. Yhtiö tiedottaa asiakkaitaan esimerkiksi mobiilipalvelussa, että sisäänkirjautumisessa pankin verkko- ja mobiilipalveluihin saattaa esiintyä häiriötä.

Ylen artikkelihistoriaa selaamalla näyttäis siltä että tämä häiriösuma alkoi syyskuun alussa:

2.9. Nordean verkkopalveluissa häiriö

4.9. Nordean verkkopalveluiden häiriö on ohi

Ilmeisesti eri häiriö kuin 2.9.

14.9. Nordean verkkopankin häiriöt korjattu – ensi yölle luvassa mahdollisia katkoja

Aamu alkoi häiriöllä ja päivän aikana Nordea ilmoitti tekevänsä huoltotöitä seuraavana yönä.

16.9. Nordean verkkopalveluissa on häiriö

Huollosta huolimatta, tai sen takia, häiriöt jatkuu.

18.9. Nordean häiriö ohi

Huollon jälkeiset häiriöt jatkui useamman päivän, tämän mukaan ne korjattiin 18.9.

19.9. Nordean häiriö korjattu

Korjaamisesta huolimatta, häiriöt jatkui vielä illalla 19.9.

20.9. Syypäät Nordean verkkopankkihäiriöihin paljastuivat – pankki pahoittelee

Palvelunestohyökkäykset ja huoltotyöt ovat paljastuneet Nordean verkkopankkipalveluissa syyskuun aikana ilmenneiden häiriöiden aiheuttajiksi.

Vaikea sanoa mikä osa häiriöistä johtui huoltotöistä ja niiden mahdollisesta epäonnistumisesta verrattuna hyökkäykseen. Molemmat on riski tietojenkäsittelylle. Mut, jos Nordea oli hyökkäyksen kohde vasta samaan aikaan huoltotöiden kanssa, se oli 14.9. ja ongelmat alkoi jo 2.9.

– Nordeassa tehtiin viime viikonloppuna suunniteltuja huoltotöitä. Samaan aikaan kaikissa Pohjoismaissa olemme havainneet tavanomaista enemmän laajoja palvelunestohyökkäyksiä.

21.9. Nordean pankkiongelmat jatkuvat

Tässä Nordea kertoo sekä huoltotöiden että hyökkäyksen olevan syynä häiriöihin.

25.9. Nordea: Hyökkäykset jatkuneet, mutta tilanne on parempi

Vaikka hyökkäykset on jatkunu, palvelu toimii "normaalisti", joten hyökkäys ei silloin ilmeisesti ole häiröiden juurisyy, vaan joko huoltotyöt, niiden epäonnistuminen tai muu siihen liittyvä syy, kuten vaikka se et huollon aikana on vähemmän resursseja joten hyökkäys onnistuu vaikuttamaan palveluun.

Nyt sit ongelmat jatkuu, jos tämä on osa samaa ongelmasumaa, ne on jatkunu jo kuukauden.

Satelliittipaikannuksen tahallinen häirintä on pilannut Maanmittauslaitoksen ilmakuvauksia ja laserkeilauksia tänä vuonna.

Laitoksen mukaan häirintä on aiheuttanut merkittävää haittaa Kaakkois-Suomessa. Maanmittauslaitos varoittaa nyt, että häirintä voi vielä aiheuttaa miljoonien eurojen vahingot. Häirinnän lähde on Venäjällä.

Laserkeilaus tarvitsee onnistuakseen tarkan satelliittipaikannuksen. Kartastopäällikkö Juha Kareinen Maanmittauslaitoksesta kertoo, että heiltä jäi tänä vuonna satelliittihäirinnän vuoksi kokonaan tekemättä Kouvolan alueen laserkeilaus.

Lisäksi häirintää oli jatkuvasti Kotkan ilmakuvausalueella. Suunnitellulta alueelta ei saatu niin hyvää materiaalia kuin normaalisti.

”Tilanteen pitkittyessä ongelmat kertaantuvat, koska Ruokaviraston pitää saada ilmakuvat kolmen vuoden välein, että se voi tehdä peltolohkojen tarkastuksen. Se pitää EU:n direktiivin mukaan tehdä kolmen vuoden välein. Jos sitä ei saada tehtyä, tulee siitä sanktioita”, Kareinen sanoo.

Suomen metsäkeskus ja Metsähallitus käyttävät laserkeilausmalleja puuston inventointiin. Laserkeilauksella saadaan selville puuston pituus ja ilmakuvista puiden laji.

Lisäksi esimerkiksi Suomen ympäristökeskus käyttää laserkeilausta turvakartoitukseen.

Maanmittauslaitoksen arvion mukaan laserkeilaus- ja ilmakuvausaineistojen rahallinen hyöty Suomelle on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Näitä paikannukseen perustuvia applikaatioita on laaja kirjo, jos paikannus ei enää toimi luotettavasti, tappio häirinnän vaikutusalueella on varmasti paljon suurempi kuin vain tämä Maanmittauslaitoksen.

Maanmittauslaitos katsoo, että Suomeen tarvitaan satelliittipaikannuksen turvallisuutta parantava palvelu, joka havaitsee ilmassa ja merellä tapahtuvan häirinnän.

Nykyinen tilannekuva ilmassa ja merellä tapahtuvista satelliittipaikannusjärjestelmien häiriöistä eli gnss-häiriöistä (Global Navigation Satellite System) perustuu usein käyttäjien ilmoituksiin, mihin liittyy epävarmuuksia.

Maanmittauslaitos haluaisi Suomeen gnss-häiriöiden ”säätiedotteen”, joka tarjoaisi ajantasaista tilannekuvaa paikannussignaalien laadusta. Taajuuksien käytön valvonta ja häiriöselvitys kuuluvat Suomessa Liikenne- ja viestintävirastolle.

Ilmeisesti Maanmittauslaitokselle riittäisi että ne tietää milloin häirintää on, jotta ne saa ajoitettua lentonsa niiden väliin. Joskin vois arvata et jos naapuri tietää milloin häirintä tuo tulosta, ne häiritsee juurikin noiden lentojen aikana.

Paikannussatelliitin signaali tulee yleensä aika korkealta, satelliittien pitää olla ainakin horisontin yläpuolella, jotta vastaanotin näkee ne. Vastaavasti häriö tulee horisontista tai sen alta. Joten äkkipikaisempi vois ajatella et sellaisen antennin kehittäminen vastaanottimille, jossa on nollakohta horisontissa ja pääkeila sen yläpuolella, vois olla parempi suunnitelma, kuin häirinnän paljastin. Vois kuvitella et toimivalle sellaiselle olisi markkinoitakin. Antennitouhut on varmaan haasteellisia, mut tässä tapauksessa antenni ei kaipaa paljoa vahvistusta, vaan vaimennusta horisontaalisesti, ni vois olettaa et rahalla sais.

Tietynlaiset ympäristötekijät voivat altistaa huijarisyndroomalle, kertoo psykologi Nina Lyytinen. Huijarisyndrooma on kokoelma erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja, joissa ihminen kokee huijaavansa muita ihmisiä uskomaan, että on osaavampi ja pystyvämpi kuin todellisuudessa onkaan. Samalla hän kokee vääristyneesti olevansa osaamaton ja muita huonompi.

[Psykologi Satu] Pihlajan mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että jopa 70 prosenttia ihmisistä kärsii huijarisyndroomaan liittyvistä ajatuksista jossakin elämänsä vaiheessa.

Pihlaja uskoo huijarisyndrooman olevan yleisintä tieto- ja asiantuntijatyössä ja varsinkin sellaisissa tehtävissä, joissa onnistumista on vaikea mitata. Esimerkiksi kehittämis- ja tutkimusprojekteissa voi olla vaikea etukäteen tietää, millaiseen lopputulokseen on mahdollista päästä tai miten hyvin on ylipäätään mahdollista onnistua. Sama pätee myös auttamistyössä.

”Kyllähän moni varmasti tunnistaa ajatuksen, että pitäisikö vielä hioa, mutta suurin osa meistä on oppinut rajan, jonka jälkeen lopputulos on riittävän hyvä. Huijarisyndroomasta kärsivä usein ajattelee, että vain täydellinen suoritus kelpaa, mikä on työelämässä tietenkin aivan katastrofaalinen ajatus.”

Joku määrä huijarisyndroomaa ei ole huono asia, pysyy ainakin varovaisempana. Enemmän pitäis olla huolissaan jos luulee hallitsevansa jonkun asian perusteetta. Mut, itsearviointi voi olla vaikeaa, varsinkin jos haluaa puolueettoman tuloksen.

Omalla kohdalla käytän puhelinmittaria, jos olen tehnyt jotain loppuun asti omia vaatimuksia tyydyttävällä tavalla ja kukaan ei soita siitä perään, se on mennyt riittävän hyvin ja omien vaatimuksien taso on ainakin riittävän korkealla. Tätä pystyy arvioimaan jos kyse on toistuvasta asiasta, eli sama tai samankaltainen asia tehdään monta kertaa. Itse asia voi olla mitä vaan, jonkun asian esittäminen, valmistaminen, huoltaminen, suunnittelu tai muuta. Kunhan se toistuu, niin että saa tarpeeksi tietoa prosessin todellisesta luonteesta, jolloin satunnaisuus, sattumalta onnistuneen/epäonnistuneen suorituksen voi jättää huomiotta.

Tässäkin on muutama potentiaalinen ongelma, mittarin käyttäminen vaatii palautteen. Jos kukaan ei koskaan soita perään, ehkä se ei niinkään johdu siitä että asia toimii, vaan siitä että niillä ei ole mun puhelinnumeroa. Joten, pitää muistaa pistokoemuotoisesti kysellä jos asia on kunnossa. Myös, omien vaatimusten taso voi olla tarpeettoman korkealla, joka aiheuttaa tarpeetonta työtä ja ajankulua, asiat varmaan silloin toimii, mut niihin menee liikaa resursseja. Jos kyse on toistuvasta asiasta, sen voi tehdä jatkuvasti pienenevällä vaatimustasolla, joka paljastaa sen rajan, milloin asia ei enää toimi halutulla tavalla.

Tähän jää vielä yksi ongelma, vaikka asia toistuu, jos se ei toistu riittävän tiheästi, ei oikein voi arvioida mikä määrä omaa vaatimustasoa pitäisi olla. Jos asia toistuu vaikka joitain kymmeniä kertoja vuodessa, se jättää yhä paljon tilaa satunnaisuudelle. Tarvittavan vaatimustason määrittäminen on silloin mahdotonta ja ainoa tapa pitää puhelin hiljaisena on tehdä asia niin hyvin kuin se on vain mahdollista. Se tarkoittaa sitä että asian kaikki aspektit pitäisi ymmärtää oikein, jotta ei jää tilaa väärinymmärrykselle. Josta syntyy ongelma, mistä tiedän, että tunnistan kaikki aspektit, jotka pitäisi ymmärtää. Myös, jos on kyse reaalimaailmassa olevasta asiasta, mitkä ulkopuoliset ilmiöt voi vaikuttaa asian hoitoon.

Jos onnistuu tekemään asiaansa useiden vuosien ajan, saatu kokemus paljastaa mikä on tarvittava vaatimustaso. Jotkut aspektit ei vaadi paljoa, toiset menee yllättävän syvälle teoriaankin. Asia, jonka tekeminen vaati aiemmin keskittymistä, menee nyt pohtiessa et pitäiskö jatkaa One Piecen katsomista, kun sitä on enää pari sataa jaksoa jäljellä.

Suomen ja Viron välinen Estlink 2 -sähkökaapeli palaa kaupalliseen toimintaan huomenna keskiviikkona, kertoo Fingrid. Sähkökaapeli vioittui tammikuussa ja on ollut siitä lähtien pois käytöstä.

Kaapelia on testattu alkuviikon aikana. Se otetaan käyttöön keskiviikkona, mutta Fingrid joutuu rajoittamaan sähkön vientikapasiteettia Viroon vielä lähipäivien aikana Etelä-Suomessa tehtävien rakennustöiden takia.

Virolaisen uutissivuston mukaan kaapelissa oli sisäinen oikosulku, joka oli seurausta joko kaapelin haastavasta asennuspaikasta tai asennuspaikan geologisista muutoksista. Paikan haasteiden takia myös kaapelin korjaus oli hankala.

Fingridin mukaan ne korvasi viottuneen osan uudella kaapelinpätkällä, joka piti tehdä osittan maalla ja osittain meressä. Meren osalta ne joutu tekemään korjauksen kuivatun merenpohjan päälle rakennetulla korjausalustalla.

Kaapeli hajos 26.1.2024, kun ne oli selvittäny tarkan vikapaikan 1.3.2024, ne anto korjausaikatauluksi 1.9.2024, ja näillä näkymin korjattu kaapeli on käytössä ainakin osittain 4.9.2024.

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosreaktoriin on ladattu vuosihuollon yhteydessä elokuussa ensimmäinen erä yhdysvaltalaisen Westinghouse Electric Companyn toimittamaa ydinpolttoainetta. Uuden polttoaineen lataaminen on merkittävä virstanpylväs, joka takaa luotettavan länsimaisen vaihtoehdon polttoainetoimituksiin Loviisan voimalaitokselle.

Valtioneuvosto myönsi helmikuussa 2023 voimalaitokselle uuden käyttöluvan vuoden 2050 loppuun saakka. Sopimus Westinghousen kanssa ja varastossa oleva tuore polttoaine varmistavat Loviisan polttoainehuollon, kunnes polttoaineiden hankinta kilpailutetaan osana laitoksen käyttöiän jatkoa. Kilpailutuksen edellytyksenä on vaihtoehtoisten polttoainetoimittajien saatavuus.

Viimeksi oli juttua miten ne testasi Westinghousen inerttiä koe-elementtiä, nyt sit on ihan oikeaa polttoainetta. Toivotaan et polttoaine toimii odotetulla tavalla.

Erikoinen toi kilpailutus, jos Westinghouse on yksi tuottaja, ketä ne muut on? Vai onko Westinghouse se vaihtoehtoinen ja se kilpailee venäläisen toimittajan kanssa.

e. Ylen mukaan hallin sähköt on yhä päällä. /e.

e2. HS:n mukaan sähköt meni poikki noin klo 18 /e2.

Boikotissa olevasta Helsinki-hallista ovat katkeamassa sähköt maanantaina. Halliyhtiö ei kykene maksamaan laskujaan enää sen jälkeen, kun ulkoministeriö täsmensi kesäkuussa maksamiseen tarvittavan poikkeusluvan ehtoja.

Jos Helsingin kaupungin sähköyhtiö Helen lakkaa toimittamasta sähköä halliin, pohjavesi uhkaa nousta tiloihin.

Esimerkiksi harjoitteluhalli on pohjavesirajan alapuolella kallion sisällä. Sähköllä käyvät poistopumput pitävät pohjaveden pois harjoitteluhallista.

HS:n tietojen mukaan vaurioitumisvaarassa ovat myös hissit sekä ravintolatilat. Jos vesi pääsisi varsinaisiin areenatiloihin, katsomoiden penkit uhkaisivat homehtua.

Kylmälaitteissa on ollut ammoniakkia, joiden säiliöt voisivat vaurioitua sähköttä.

STT:lle halliyhtiötä edustava Kai Paananen sanoi aiemmin, että jos hallissa olevat ammoniakkisäiliöt jäävät ilman sähköistä valvontaa, hallissa voisi pahimmassa tapauksessa tapahtua räjähdys.

Säiliöitä huoltava yhtiö on HS:n tietojen mukaan perjantaina suostunut tyhjentämään ammoniakin hallitiloista ilmaiseksi.

Jännitys tiivistyy kuin kosteus Helsinki-hallin seiniin. Seiniin, jotka jäänee pystyyn kun ne saa räjähdysvaaran poistettua. Voinee olettaa et hallin omistajia ei niin kiinnosta missä tilassa halli on, joten sähköjen katkaiseminen ei varmaan painosta niitä tarpeeksi hallin myymiseen. Jos ne ei saa hallia pakkolunastettua, jonkin ajan kuluttua siinä on purkukelpoinen rakennus.

Suomalaisen puhelinvalmistajan HMD:n kannattavuus on parantunut, vaikka liikevaihto on supistunut tuntuvasti.

Yhtiön liikevaihto väheni viime vuonna 33 prosenttia 844 miljoonaan euroon ja liiketulos oli 21 miljoonaa euroa voitollinen. Edellisenä vuonna liiketulos oli 77 miljoona euroa tappiollinen.

Yhtiön keskeisiä markkina-alueita ovat Yhdysvallat, Eurooppa, Australia, Intia, Kenia ja Pakistan.

Yhtiö on jo aloittanut yhteistyön leluyhtiö Mattelin kanssa Barbie-puhelimissa ja panimoyhtiö Heinekenin kanssa. Barbie-puhelin on tulossa lähiaikoina.

HMD on valmistaa molemmille riisuttuja simpukkapuhelimia, joissa ei ole internetyhteyttä, mutta niiden tuotemerkit. Niillä voi pääasiassa vain soittaa ja lähettää tekstiviestejä, mikä edistää ihmisiä ”digipaastoa”.

Viime vuonna HMD:n riisuttujen puhelimien myynti lähes kaksinkertaistui Euroopassa ja kasvoi nopeasti Yhdysvalloissa. Yhtiö ei kuitenkaan kerro myyntimääriä.

Oli täysi yllätys kuulla et niillä menee paremmin. Positiivinen yllätys, mut ihan puskista. HMD ei oikein pärjää älypuhelimissa isoja valmistajia vastaaan, mut jos digipaasto jää olemaan tai jopa leviää, HMD:n peruspuhelimet on omiaan sen tarpeen täyttämiseen. Ilmeisesti noi riisutut simpukat on niiden muita näppäinpuhelimia enemmän irti internetistä. Ainakin niiden normaaleista KaiOs-puhelimista voi löytää LTE-yhteydet, alkeellisen selaimen ja muita internettiä käyttäviä sovelluksia.

Halliyhtiön maksukyvyttömyyteen on johtanut erikoinen tapahtumien kulku.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan kevättalvella 2022 EU asetti hallin venäläisomistajat pakotteiden alle.

Viime joulukuusta kesäkuuhun EU:n pakotepaketti kuitenkin mahdollisti hallin vapaaehtoisen myymisen. Yksi sijoittajaryhmä pääsi HS:n tietojen mukaan vapaaehtoisissa kaupoissa viime hetkillä lähes ratkaisuun asti.

Samaan aikaan kesäkuussa ulkoministeriö tarkensi HS:n tietojen mukaan kantaansa hallin laskujen maksuehdoissa. Se ilmoitti HS:n tietojen mukaan, ettei kolmas osapuoli ei enää voi maksaa laskuja.

Hallin välttämättömiä laskuja olivat siihen saakka maksaneet niin sanotut kolmannet osapuolet. Ulkoministeriö oli myöntänyt poikkeuslupia hakemuksesta yleensä kunkin laskunipun maksamiseen.

Halli ei itse suoriudu maksuista, koska suomalaispankit eivät pakotteiden takia käsittele yhtiön maksuliikennettä.

Halliyhtiön niskassa on HS:n tietojen mukaan jo konkurssiuhkaisia maksukehotuksia. Velkojista mikä tahansa voisi siis hakea halliyhtiötä konkurssiin.

Konkurssissa halli ja halliyhtiö lakkaisivat olemasta venäläisten pääomistajien Gennadi Timtšenkon ja Rotenbergien suvun omistuksessa.

Artikkelin mukaan tämmöistä konkurssia ei ole aiemmin tehty. Halliyhtiöllä on rahaa maksaa velkansa, mutta se ei voi maksaa niitä pakotteiden takia. Koska asia on uusi, jos konkurssi tulee, on mahdollista että se käsitellään korkeimpia oikeusasteita myöten, johon voi mennä yli vuosi.

Kuluttaja tietää vain päivän kerrallaan, mitä sähkö maksaa. Pörssisähkön seuraavan päivän tuntispot-hinnat julkaistaan edellisenä iltapäivänä.

Nyt kuluttajalla on vähemmän tietoa tulevasta kuin sähköyhtiöillä. Asian ei kuitenkaan tarvitsisi olla näin, sanoo Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta.

Sähkönmyyjät näkevät kuluttajaa pidemmältä ajalta, miten hinta kehittyy. Professorista tämän ennustetiedon olisi oltava myös asiakkaiden saatavilla.

Seuraavan päivän pörssisähkön hinta muodostuu sähköpörssissä edellisenä päivänä annettujen tarjousten perusteella.

Todelliset hinnat ovat siis myös myyjän tiedossa vain vuorokauden eteenpäin.

– Sähkön myyjillä on kuitenkin erilaisia ennustejärjestelmiä muutamia päiviä tai viikon eteenpäin, jotka ottavat huomioon esimerkiksi sääennusteet ja niiden vaikutuksen sähkön kulutukseen ja sääriippuvaan tuotantoon.

Professori haluaisi juuri tällaiset yhtiöiden ennusteet kansan näkyville.

Esimerkiksi viime tammikuussa hinnat nousivat pilviin yhtenä päivänä, koska samaan aikaan useassa voimalaitoksessa oli vikoja.

Järventaustan mukaan yhtiöiden tulisi kantaa vastuuta tästä. Asiakkaat saavat nyt korvauksia jakeluverkon pitkistä sähkökatkoista, ja heidän tulisi professorin mukaan saada hintaan hyvitystä myös voimalaitosten vikatilanteista. Tämä kannustaisi pitämään voimalat käynnissä.

Artikkelissa oli esimerkkinä Väreen ennustesivu, joka arvaa mitä pörssisähkön hinta voisi olla seuraavat 48h ja 14 vrk. Sen lisäksi on Forecan Sähkön hintapuntari, mut se näyttää käyttävän Fingridin tuulivoimaennustetta. Näistä Väreen 14 vrk ennuste menee merkittävästi pisimmälle. Jos sähköyhtiöiden pörssihintaennusteet on hyviä, ne vois laittaa niitä asiakkaiden näkyville. Mut toiminnan luonteen takia vois arvata et niissä on runsaasti vaihtelunvaraa.

Jos tuotannon vikatilanteista aletaan maksamaan korvauksia, ne samat korvaukset otetaan varmasti takaisin sähkön hinnassa. Pörssisähkö ei sovi kaikkien käyttöön. Jos ei pysty joustamaan omasta kulutuksestaan hinnan mukaan, voi hyvinkin olla et joku muu hinnoittelu on sopivampi. Pörssisähkön riskien siirtäminen pois kuluttajilta siirtää sen hintahyödyn kans pois kuluttajilta.