En laittanut lähdeviitteitä kun ei niitä kukaan kuitenkaan lue, vaikka olisihan se hyvän käytännön mukaista laittaa lähteitä, kun vetoaa johonkin tutkimustietoon. Vaikutusten perusteleminen maalaisjärkeen käyvällä logiikalla tuntui sopivammalta keinolta tässä tapauksessa; on aika itsestäänselvää, että kun aamulla on pimeää ja illalla valoisaa, niin aikaisin herääminen on vaikeampaa.

Suomessa päivänvalo toki menee muutenkin vähän silleen, ettei aikavyöhykkeen valinnalla ole juuri väliä kuin 2-3 kuukautta vuodessa. Kuukauden päästä aurinko nousee jo viideltä ja laskee yhdeksän jälkeen (kesäajassa). Tuossa vaiheessa ei ole päivänvalon kannalta mitään väliä, mitä vaihtoehtoa seurataan.

Siinä mielessä kyllä, että aamulla olisi valoisampaa ja illalla pimeämpää. Koska kehon luontainen rytmi menee päivänvalon mukaan, on keholle raskaampaa joutua heräämään pimeässä.

Espanjassa noudatetaan UTC+1 -vyöhykettä vaikka geografisesti Espanja on lähempänä UTC+0:aa. Siellä on siis sama ilmiö kuin Suomessa mutta vielä jonkin verran pahempana. Sieltä on olemassa muunmuassa tällainen tutkimus, jossa vertailtiin Länsi-Espanjaa Portugaliin (jossa noudatetaan UTC+0:aa): https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9404853/

Aikaisimmillaan UTC+1 -ajassa aurinko laskisi Helsingissä klo 14:11. Toisaalta se nousisi klo. 08:20, eli siitä olisi mahdollista nähdä pilkahdus ennen kuin joutuu menemään töihin. Töistä päästessä se on joka tapauksessa laskenut.